
Koholla kalastaminen olisi mielestäni tavallaan kaikkein mukavinta, koska tärpin näkeminen on kuitenkin erilaista kuin sen kuuleminen. Kun koho painuu veden alle ja lähtee liikkeelle poispäin kiihtyvää vauhtia, sydän taatusti lyö pari hutia.
Samoin kun pinnalta kalastettaessa, koholla kalastaminen tapahtuu melko läheltä rantaa onkilaitteen keveyden ja vavan järeyden takia. Tärpin huomaaminenkin kaukaa vaatisi melkoista haukan katsetta ja buddhan napaan tuijottaminen muuttuu epämiellyttäväksi. Pohjan etukäteen luotaaminen on syytä suorittaa jollain mäskäys käynnillä, koska se jää tekemättä kuitenkin ennen kalastuksen alkua "kiireen" vuoksi.
Yksinkertaisin tapa kalastaa koholla on lift-metodi, jossa haulien ja siiman kiristämisen avulla viritetään koho juuri ja juuri näkyviin. Lift-metodissa koho on kiinni kiinteästi siimassa ja soveltuu lähinnä matalahkoon veteen (alle 3 m). Jos on tarpeen kalastaa syvemmältä, tulee kohosta tehdä liukuva. Kun kala nappaa syötin, nousee koho ylös, ellei kala sitten lähde välittömästi kovaan syöksyyn. Sangan tulee olla auki kelassa tai baitrunner-ominaisuus olla käytössä. Tapsin pituus vaihtelee tilanteen mukaan, mutta noin 15 cm tapsi alimmaisesta haulista lukien on hyvä aloituspituus. Leikarin avulla on helpointa kiinnittää tapsi pääsiimaan ja leikari estää samalla haulien valumisen alas heiton aikana.
